ER-tuki aloitti vuoden 2020 puolella uuden projektin: suomiesports.fi

Suomiesports.fi on suomalaisen e-urheilun tueksi rakennettava koko lajin ekosysteemiä tukeva hanke, josta syntyy oma liiketoiminta.

• e-urheilun uutisia
• e-urheilun pelaajahaastatteluita
• e-urheiluun liittyvien asioiden läpikäyntiä
• urheilijasopimuksia
• urheilijakoulutukset
• kansainvälistymistä

Tähän liittyen kirjoitimme tämän artikkelin Uuden Suomen sivustolle.

Kilpapelaamisesta ammatti – onnistuuko Suomessa?

Tiesitkö, että Suomessa on sellaiset 1500 ammattiurheilijaa kaiken kaikkiaan ja iso osa heistä tulee jääkiekkoilun parista. Luku perustuu Tapaturmavakuutuskeskuksen ylläpitämään rekisteriin, johon seurat ilmoittavat ne urheilijat, jotka ansaitsevat urheilemisella yli 11 190 euroa vuodessa. Euroopan tasolla urheilun parissa työskentelee Eurostatin tilastojen mukaan ammatikseen noin 1,7 miljoonaa ihmistä, joista miehinä on noin 60% ja varsinaisesti itse urheilijoina noin puolet koko määrästä. Netistä löytyy kilpapelaamisen eli eSports-lajin ammattilaisten ansaintalista, jonka perusteella voidaan vähän arvailla miten kilpapelaamisella nykyään ansaitaan. Esimerkiksi vuoden 2020 eniten kilpapelaamisesta ansainnut pelaaja pelasi shakkia! Kun edellisinä vuosina taalavoittajat ovat miljoonia voittaneet Dota2 pelin ammattilaiset. Tämä peli toi kilpapelaamisen Suomessakin uudelle tasolle presidentti Sauli Niinistön kutsuttua pelaajat juhliinsa. Suomi on tällä hetkellä tämän kilpapelaamisen eli e-urheilun, eSportsin ansaintataulukossa maana sijalla kymmenen. Sijoitus on niin korkea vain siitä syystä, että kolme pelaajaa: Jesse Vainikka, Topias Taavitsainen ja Lasse Urpalainen ovat voittaneet Dota2 pelaamisella yhteensä yli 15 miljoonaa dollaria. Sen sijaan lajin eittämättä eniten Suomessa pelatun lajin Counter-Striken tulolistoilla ykkösenä Suomessa on muidenkin maiden tiimeissä pelannut Aleksi Jalli. Aleksi pelaa nykyään suomalais-saksalaisessa ENCE:n joukkueessa.

Onko kilpapelaamisesta oikeaksi lajiksi?

Minä kirjoitan lähes päivittäin e-urheilusta. Seuraan sitä melkein päivittäin ja testailen eri pelejä silloin tällöin. Mutta olen ”kohtuullisen” aikuinen yrittäjä, miksi olen kiinnostunut lajista? Miksi esimerkiksi Goldman Sachs on kiinnostunut lajista? Miksi minä lähdin keski-ikäisenä miehenä lukemaan/opiskelemaan lisää e-urheilun kehittämisestä espanjalaisen Johan Cruyff Instituutin online koulutukseen?

Kilpailullinen suomalainen e-urheilu on paljon muutakin kuin vain pelaamista. Se on ekosysteemi, joka koostuu monista digikanavista, kerhoista, tapahtumista, tuotemyynnistä, pelaajista ja organisaatioista. Liittämällä oman yrityksen jonkin johtavan pelin tai organisaation kylkeen, saa nopeasti kontaktin oikeassa kohderyhmässä ja laajemmin kuin millään muulla saatavissa olevalla kanavalla. Ja laji on vasta kehittymässä. Seuraavassa vaiheessa lajin pelaajisto ja organisaatiot kokevat sen mikä on aiemmin tapahtunut muille lajeille: ammatillistuminen. Organisaatioiden pitää nostaa tasoaan ja pelaajien samalla. Espanjassa verrataan jo e-urheilun organisaatioiden olevan liigataso 2:n kaltaisia joukkueita, joiden organisaatiot kehittyvät valtavalla vauhdilla.

Lajin kehittyminen Suomessa on 100 % varmaa, mutta millä tavalla yritykset lähtevät mukaan, ja ketkä huomaavat lajin kansainvälisyyden? Nyt tälläkin hetkellä muutama suomalaisen organisaatio pelaa tasolla, joka saa päivittäistä huomiota monikanavaisesti: Twitter, Twitch, kotisivut, Facebook, YouTube… Monet yritykset ovat myös ymmärtäneet sen, että pelaajat tai heidän faninsa eivät välttämättä ole vielä heidän asiakkaitaan, mutta tulevaisuudessa näin voi olla, ja siksi laji on saanut kansainvälisesti yhä enemmän sponsoreita mm. vakuutus- ja pankkimaailmasta.

Esimerkiksi tänään suomalainen ENCE oli kamppailemassa Koreassa omalla joukkueellaan yhden lajin turnauksessa, joka jatkuu viikkoa. Joukkueet ovat lennätetty Koreaan, käyneet läpi karanteenit ja pelaavat nyt varta vasten rakennetussa isossa studiossa. PUBG Global Invitational.S on turnaus joka kerää yhteen 32 joukkuetta, ja missä jaetaan yhteensä 3,5 miljoonaa dollaria palkintorahoja.

Otetaan vertailtavaksi Yleisurheilun Timanttiliiga, jonka varmasti useat meistä tunnistavat vähintään nimeltä. Se koostuu tänä vuonna 13 eri osakilpailusta nelällä mantereella. The Wanda Diamond League pitää sisällään 24 lajia ja jokaisesta lajista on tarjolla palkintoina sekä pokaali että 50 000 dollaria, eli voittajille yhteensä 1,2 miljoonaa dollaria.

https://www.diamondleague.com/rules/

Miksi e-urheilu?

Miksi e-urheilusta, esports lajista ja tietokone/konsoli/älypuhelin kilpapelaamisesta puhutaan niin paljon? Siksi, koska vuoden 2020 aikana eri turnauksia katseltiin noin 500 miljoonan katselijan voimin ja vuoteen 2023 mennessä mm. Statista arvioi katselijamäärän kasvavan lähemmäksi 650 miljoonaa. Kyseessä on digitaalinen laji, joka on alusta alkaen ollut lähellä faneja ja harrastajia. Fanien ja harrastajien määrän kasvaessa vuosi vuodelta, on lajista tullut selkeä kilpailija muille perinteisille lajeille. Varsinkin yritysmaailman mielenkiinto kasvaa sitä mukaan, kun tietoisuus lajin tarjoamista todellisista mahdollisuuksista lisääntyy. Jo nyt tilastollisesti voidaan sanoa, että mikäli yritys haluaa tavoittaa nuoret aikuiset 17-28 vuotiaat, on yrityksen hyvä valita e-urheiluun liittyviä kanavia ja lähteä mukaan jo nyt, vielä kun eletään lajin aikaista kasvuvaihetta. Newzoo on tilastollisesti laskenut lajin kasvavan yli 11 % vuosivauhdilla!

Tänä vuonna e-urheilun maailman mittakaavan arvo dollareissa on 1,5 miljardia! Laji on vielä pieni verrattuna moneen perinteiseen lajiin, mutta näin nuoreksi lajiksi se etenee todella nopealla tahdilla.

Voiko Suomessa kilpailla ammattilaisena?

Suomi on pieni maa, eikä pelkästään Suomessa kilpailemalla ole helppoa olla ammattilainen missään lajissa. Käytännössä jääkiekko, jalkapallo, koripallo, lentopallo, salibandy ovat lajeja, joissa näemme useimmiten ammattilaisia ihan Suomessa. Sitten meillä on erilaisia yksilölajeja, jotka sitten vaativat urheilijoilta säännöllistä kilpailemista ulkomailla, jotta palkintorahoja tulee tarpeeksi ja sponsorit saavat näkyvyyttä.

Kilpailullinen tietokonepelaaminen mahdollistaa kansainvälisen pelaamisen jopa omasta kodista tai Suomessa olevasta pelihuoneesta etänä. Pelaajien ei ole pakko matkustaa ulkomaille, ja sponsorit saavat välittömästi näkyvyyttä pelaajien striimatessa otteluitaan, ollessaan haastatteluissa – aivan erilaisella tavalla kuin perinteisissä lajeissa. Ja mitä tulee keskusteluun, onko e-urheilu urheilua, siihen ei kannata ottaa edes kantaa, koska tosiasia on se, että miljoonat ihmiset ympäri maailmaa seuraavat näitä tapahtumia ja näitä pelaajia, ja mikäli yritys haluaa olla näkyvillä tässä kohderyhmässä – e-urheilu on mietinnän arvoinen laji ja kanava.

ER-tuki ja Suomiesports.fi mielellään auttavat yrityksiä hahmottamaan mistä on kyse – kysy meiltä, me konsultoimme.