Onko termi pelillistäminen sinulle tuttu? Tiedätkö mistä siinä on kyse? Jos olet esimerkiksi Veikkauksen onlineasiakas, olet viimeiset ajat voinut tehdä erilaisia tehtäviä ja saada niistä pisteitä ja näiden pisteiden avulla olet sitten sijaluvulla x muiden pelaajien keskuudessa. Pisteitä olet saanut tehtyäsi tehtäviä joita sivusto on sinulle tarjonnut tai esimerkiksi katsottuasi jonkin mainosvideon – tavoitteena kuitenkin näiden pelien tai pelintapaisten toimintojen kautta saada sinut kävijänä käymään entistä useammin sivustolla ja kenties myös käyttämään sivuston palveluja enemmän.
Terminä Gamification ei ole hirveän uusi, mutta pelimaailmojen tuomien asiakasrajapintaan muuten kuin arvontojen tai peruskilpailujen puitteissa on kasvamassa myös Euroopassa ja sitä myöten myös Suomessa, se on nyt se yksi asiakkuustrendi, josta on hyvä olla ainakin tietoinen – jos ei aivan välttämättä juoksisikaan samantien mukaan. Jos haluat lukea aiheesta muualta, suosittelen lukemaan esimerksi Yu-Kai Choun kirjan Actionable gamification, ei maksa paljoa, ja antaa hyvin perusvastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Uusia keinoja asiakkaiden sitouttamiseksi
Pelillistämisessä on yleensä kyse saada omista asiakkaista kävijöitä, käyttäjiä omalla sivustollamme silloinkin kun asiakas ei ole aikeissa ostaa tuotteita tai palveluita. Lisäksi toivottavaa on, että samainen asiakas kertoo omissa sosiaalisessi verkostoissaan pelaamisestaan tai saavuttamistaan tasoista tai eduista, joita hän on pelaamisen kautta saavuttanut. Myös jotkus onlinekasinot käyttävät peleille ominaisia ominaisuuksia, mutta enemmänkin niissä pelit ovat pelejä. Kasinot netissä ei ole mitään uutta, mutta sielläkin uudistutaan jatkuvasti ja pyritään tekemään asiat paremmin kuin toiset. Kasinopelaamisessakin on kyse tarkoituksesta, saavuttamisesta, voimaaantumisesta, omistajuudesta, sosiaalisesta vaikuttamisesta, arvaamattomuudesta ja harvinaisuuksiin osumisesta- mikäs sen harvinaisempaa kuin miljoonien eurojen jackpot voitto parilla eurolla.
Nykyään pelillistäminen ulotetaan oikeastaan kaikkeen palvelusuunnitteluun, sanoo pelillistämisprofessori Juho Hamari. Seuraava kuuma trendi on asiakaskohtaamisten pelillistäminen. – näin kirjoitti Yle vain muutama kuukausi sitten,
– Suomessa ja kansainvälisesti on menty hype-vaiheen ohi. Pelillistäminenhän oli pitkään sellaista, että otettiin hyvin pinnallisia elementtejä peleistä, jotka oli helppo siirtää sitten eri konteksteihin. Nyt pelillistämistä ajatellaan monimutkaisemmin ja se ulotetaan oikeastaan kaikkeen palvelusuunnitteluun, Hamari pohtii ja jatkaa,
– Puheessa pelillistäminen vähenee, mutta toiminnoissa se lisääntyy yhä enemmän – aivan samoin kuin muutkin teknologiat, jotka tulevat ja vakiintuvat elämäämme.
Jos haluat oikeasti löytää pelillistämisestä jotain hyvää oman yrityksesi toimintaan liittyen tai markkinointiisi liittyen, kannattaa lukea ensin perusaineistoja sekä asiasta tehtyjä tutkielmia tuloksista ja mahdollisuuksista. Joskus omat hyvät ideat on jo kokeiltu muualta ja todettu, että kivaa oli ja aikaa ja rahaa meni, mutta mitään todellista hyötyä ei löytynyt. Pelillistämisistä tehdään itseasiassa enemmän työyhteisöjen sisällä kuin markkinointi ja myyntikanavissa asiakkaiden kanssa. Pelillistämistä tehdään siksi, että se voi lisätä toiminnan tehokkuutta ja lisätä luovuutta ja toimijoiden hyvinvointia. Toiminta itsessään voi muuttua epäkiinnostavasta tyydyttäväksi. Tylsästä työstä tulee hauskaa. Kaikki tämä tapahtuu ilman auktoriteetteja. Niitä ei edes tarvita. Itse pelisysteemi toimii auktoriteettina ja esimiehenä. Pomot ja opettajat voivat olla valmentajia ja sparraajia, tehdä työtä joka ei sisällä esimiehenä olemisen negatiivisia puolia.
Jonna Koivisto väitteli aiheesta viime vuonna. Väitöstutkimuksen keskeisinä tuloksina todettiin, että pelillistettyjä palveluita käytetään sekä niiden hyödyllisyyden että nautinnollisuuden vuoksi. Pelillistämisellä on siten tärkeää sekä tukea merkityksellisten tavoitteiden saavuttamista tehokkaasti että samanaikaisesti pyrkiä tuottamaan sisäisesti motivoivia, nautinnollisia kokemuksia. Myös sosiaalisilla tekijöillä on tutkimuksen mukaan merkittävä positiivinen vaikutus pelillistettyjen palveluiden käyttöaikomuksiin.
Pelillistämistä on ollut ja tulee aina olemaan
Pelillistämisestä löytyy todella pienellä vaivalla paljon erilaisia esimerkkejä, esimerkiksi Tampereelta: Tampereen julkinen liikenne. Maaliskuussa 2016 Dome.fi:ssä julkaistiin artikkeli, missä kerrotaan Tampereen pelillistänee joukkoliikenteensä. Matkustajan älypuhelin seuraa GPS-datan perusteella käyttäjän joukkoliikenteenkäyttöä, minkä pohjalta matkustaja saa saavutuksia. Vajaan kahden kuukauden kokeilun jälkeen eniten pisteitä saaneet palkittiin kuukauden kausilipulla. Tämänlainen pelillistämisen integrointi esimerkiksi ympäristö säästävään joukkoliikenteeseen on loistava keino kannustaa matkustajia jättämään auto kotiin, ja valitsemaan aamulla bussi työmatkalle.
Itse olemme kokeilleet pelillistämisen metodeja sekä yrityksen sisällä että muutamalla sivustolla – tulokset ovat olleet vaihtelevia. Ajatuksena tutkimisen arvoinen asia kuitenkin ja varmasti monelle alella pelillistäminen antaa lisämahdollisuuksia ja monipuolistaa toimintaa asiakassuuntaan.
