ER-tuki on tuottanut sisältöä koko historiansa ajan eri mediakanaviin. Itseasiassa sisällöntuotanto sai alkunsa jo 1980-luvulla, ja on jatkunut siitä lähtien. Suurin osa tuottamastamme sisällöstä on tekstisisältöä, mutta mukaan mahtuu myös logosuunnittelua, kuvioita, kuvia, valokuvia ja videoita. Esimerkiksi ns. omat kuvat kansiossa on työkoneella lähes 50 000 valokuvaa, joista osa on julkaistu printtimedioissa ja osa netissä.
Noissa tuhansissa kuvissamme ja sadoissa tuottamissamme artikkeleissa on jokaisessa automaattinen tekijänoikeus, eikä sisältöä saa luvatta jakaa muissa medioissa.
Aiheesta tarkemmin:
Valokuvat nauttivat tekijänoikeussuojaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valokuvan ottajalla on oikeus määrätä ottamansa kuvan käyttämisestä ja valokuvaa ei saa julkaista ilman tekijän suostumusta. Valokuvaajalla on siis oikeus päättää valokuvan julkaisemisesta yleisölle ja tulla ilmoitetuksi teoksen tekijänä. Rikoslaissa on säädetty siitä, milloin tekijänoikeuden loukkaaminen katsotaan rikokseksi. Jotta kyse olisi tekijänoikeusrikoksesta, on kahden edellytyksen täytyttävä. Ensinnäkin tekijänoikeuden loukkaukselta edellytetään ansiotarkoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen tekijän tarkoituksena on ollut saavuttaa taloudellista hyötyä käyttämällä hyväksi esimerkiksi kuvaa, johon jollakin toisella henkilöllä on tekijänoikeus. Toinen edellytys rikoksen täyttymiselle on se, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa sille, jolla on tekijänoikeus teokseen. Lisäksi teolta edellytetään tahallisuutta.
Se, että toinen henkilö julkaisee toisen henkilön ottaman kuvan omanaan sosiaalisessa mediassa, ei todennäköisesti ole tekijänoikeusrikos. Sen sijaan teolla loukataan kuvan ottajan tekijänoikeutta ja tästä luvattomasta käytöstä käyttäjä on velvollinen suorittamaan tekijänoikeuden haltijalle kohtuullisen korvauksen. Korvaus on vähintään se hinta, jonka käyttäjä olisi joutunut maksaan asianmukaisesta käyttöluvasta.

Immateriaalioikeudet
Vuosien varrella olemme myös oppineet, että toisten tuottamia materiaaleja ei saa käyttää ilman lupaa ja tämän olemme itsekin oppineet kantapään kautta. Olemme käyttäneet kolme kertaa kuvamateriaalia, mihin ei ollutkaan lupaa ja olemme joutuneet näistä maksamaan jälkikäteen käyttömaksut, vaikka poistimmekin kuvat heti käytöstä kun saimme tiedon, että kuvien käyttöoikeus ei kattanut toimintaamme. Siksi käytämmekin paljon joko itsotettuja kuvia, tai kuvapankeista ostamiamme kuvia. Käytämme mm. Adoben sekä 123rf:n maksullisia kuvapankkeja mutta myös osittain maksuttomia Pixabayn ja Unsplashin sekä Freepikin kaltaisia palveluita, jos itsellä ei satu juuri tarvittaessa olemaan hyvää kuvaa – netistä ei koskaan kannata ottaa kuvaa ilman lupaa, eikä oikeastaan kannata luottaa edes kaverilta saatuun kuvaan, sillä se ei kumoa maksuvelvoitetta.
Kuinka paljon kuvan käyttö maksaa?

Jos pyydät lupaa kuvan omistajalta, voi hyvinkin olla, että saat luvan käyttää kuvaa maksutta. Jos kuitenkin käytät kuvaa ilman lupaa on minimimaksu nettikäytössä ollut luokkaa 250 euroa per kuva per paikka. Jos et siis halua vastaanottaa tällaisia laskuja, varmista aina että käyttämääsi kuvaan on luvat.
Me olemmekin nyt syksyllä 2021 tehneet päätöksen omien kuvien laskuttamisesta, mikäli ne ovat käytössä ilman lupaamme. Sama pätee tekemiimme mainoksiin – mikäli niitä käytetään ilman asiaankuuluvaa lupaa, lähetämme laskun kuvaa luvatta käyttäneelle.
Mikäli löydämme kuvamme netistä yksityishenkilön käyttämänä voimme lähettää siitä 250 euron laskun.
Mikäli löydämme tekstimme tai kuvamme yrityksen markkinoinnin yhteydessä, lähetämme siitä automaattisesti 450 euron laskun sekä pyynnön välittömästi poistaa kuva.
Kuvien merkintä
Emme ole pääsääntöisesti merkinneet kuviamme millään tavalla, mutta olemme harkinneet yrityksen logon lisäämistä vesileimana kaikkiin nettikuviimme tulevan käytön vaikeuttamiseksi. Vesileimahan ei estä kuvan käyttöä, mutta se kertoo selvästi kenen kuva alunperin on, ja viimeistään silloin pitäisi kuvan käyttäjän ymmärtää kysyä lupaa. Tietämättömyys ei ole syy, ettei maksua tarvitsisi maksaa.
Tekijänoikeuksien kestosta
Tekijänoikeuslaki suojaa teoksia määrätyn ajan. Suoja-ajan umpeuduttua teoksia saa käyttää vapaasti eikä käyttöön tarvita erillistä lupaa. Tekijänoikeudellisen suoja-ajan kesto saattaa kuitenkin vaihdella eri maissa. Euroopan talousalueelta (ETA) peräisin oleville teoksille tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70-vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. ETA-alueen ulkopuolisille teoksille suoja-aika määräytyy teoksen alkuperämaan suoja-ajan mukaan. Pääsääntöisesti tämä on 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Suoja-ajan piirin ulkopuolella olevien teosten käyttö on vapaata. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa kuitenkin kieltää teosten käytön, mikäli julkisesti sivistyksellisiä etuja katsotaan sillä loukattavan.
Valokuvan suoja-aika
Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Lähde: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Mieti siis ensi kerralla vielä toisen kerran, ennenkuin otat kuvan käyttöösi, jos et ole varma mistä se on.