Liian monta kertaa saan kuulla puhuttavan kuinka sanomalehti on historiaa, ettei kukaan sitä lue ja tilaajamäärät vähenevät. Tässä on osa totuutta ja osa ei. Varsinkin tilaajamäärien väheneminen on luonnollista, sillä ennen sanomalehdet tilattiin uutisten takia, nyt sen sijaan uutiset saadaan jo diginä.
Miksi sitten tämä tilaajamäärien väheneminen tarkoittaisi sanomalehtien loppumista? Näin ei tule aivan lähitulevaisuudessa tapahtumaan. Vaikka digiaikana digissä jakelu on kaikessa mielessä edullista ja nopeata, on sillä yksi huono puoli – se on liian helppo sivuuttaa.
Ilmaisjakelulehdet toimivat
Ilmaisjakelu ei pyrikään olemaan kaikkien uutisten kertoja, kuten päivälehdet. Ilmaisjakelulehdet parhaimmillaan kertovat oman alueensa tärkeimmistä päätöksistä ja tapahtumista ja tuovat tämä tiedon maksutta oman alueensa ihmisille, siis niille jotka antavat luvan tällaisen aviisin postilaatikosta pudottaa. Miksi kieltäisit? Vihreät arvot? Vai etkö halua tietää, mitä paikkakunnallasi tapahtuu? Etsimällä tietenkin löydät varmasti kaikki tapahtumat myös netistä, mutta ilmaisjakelulehden paras puoli onkin se, että kun joku sen kotonaan tai töissä avaa, katselee hän siinä samalla sen lehden kokonaan läpi, toiset tarkemmin ja toiset heikommin – mutta jokatapauksessa se selataan läpi ja jokaisella kerralla selailijan silmiin tarttuu myös jotain sellaista, mitä hän ei hakenut.
Ilmaisjakelulehti kertoo niistäkin asioista, joista et ole kiinnostunut
Netissä voi hakeutua suoraan sen oman suoratoistopalvelun kimppuun tai suosikki bloggaajan tekstejä lukemaan, mutta jos avaat ilmaisjakelulehden katsoaksesi tämän viikon tarjoukset, tai onko kaupunki tehnyt jotain uusia päätöksiä, siinä samassa saatat lukea jonkin toisenkin ajankohtais artikkelin ja nähdä parit mainokset, joihin et kiinnitä sen enempää huomiota, mutta aivosi ovat ne huomioineet ja arkistoineet. Ja jos joskus tarvitset siivouspalveluita tai rakennusfirmaa, kaivelevat aivosi automaattisesti arkistoja ja saattavat löytää tuon kyseisen rakennusfirman tai siivoojan mainoksen, jonka aivosi ovat automaattisesi aiemmin kenties jo useamman kerran arkistoinut – ja siinä on jatkuvan lehtimainonnan idea ja toimivuus. Me näemme ja kuulemme päivittäin satoja, tuhansia viestejä, joista me huomioimme tietoisesti vain osan, mutta aivomme rekisteröivät niistä suurimman osan jonnekin arkistoihinsa.
Älä ala-arvioi jos et itse lue
Liian monta kertaa kuulee pienen porukan kertovan, kuinka he lukevat kaikki uutiset diginä ja saavat kansainväliset uutiset jo ennen uutislähetyksiä – totta ja mahdollista, mutta uutislähetykset ovatkin koonteja näistä kaikista, pureskeltuja ja paloiteltuja valmiiksi, jotta katsojien on nopea ymmärtää ne.
Se, että sinä itse et enää lue sanomalehteä, ei tarkoita, etteivätkö toiset sitä lue. Me esimerkiksi teemme sisältöä paikallislehteen, jota painetaan joka viikkoa yli 33 000 kappaletta, eli se jaetaan yli 32 000 kotitalouteen, postilaatikkoon. Tiedämme, ettei niitä kaikkia lueta, että prosentit ovat siellä 70% luokkaa, mutta millä muulla keinolla saat kymmenet tuhannet kenties näkemään oman ilmoituksesi, jota se sama massa ei aktiivisesti lähtisi hakemaan? Millä muuten saat tiedon, että varastossasi olevat punaiset joulupuserot ovat nyt 9,95 euroa eikä enää 29 euroa tai että nyt teiltä saa tilattua sitä uutta Italiantuontia?
Paikallinen kaupunkilehti toimii monessa merkityksessä ja parhaimmillaan monessa mediassa. Tottakai ilmaislehden on oltava saatavilla myös diginä ja sosiaalisessa mediassa, sillä on tosiaankin osa ihmisiä, jotka eivät halua saada paperia, mutta haluavat lukea lehden, ja pitäähän sille Googlellekin syöttää paikallisia uutisia siten, että ne ovat luettavissa myös ilman maksua.
Millä perusteella sinä väittäisit, että ilmaisjakelulehdet ovat historiallinen jäänne?