Suomi elää toukokuussa 2026 mielenkiintoista murrosvaihetta, jossa talouden suuntaa haetaan uusin keinoin. Talous kasvaa edelleen hitaasti, mutta ilmassa on selvää halua parempaan tulevaisuuteen. Poliittiset puolueet keskustelevat vilkkaasti siitä, miten yrittäminen ja koulutus saadaan tukemaan toisiaan entistä paremmin. Hallituksen ja opposition välillä vallitsee jännite, mutta yhteinen tavoite on suomalaisen hyvinvoinnin turvaaminen.
Yrittäjyyden merkitys korostuu erityisesti nyt, kun julkisen talouden kantokykyä koetellaan. Uudet innovaatiot ja pk-yritysten kasvu ovat välttämättömiä Suomen pärjäämiselle globaalissa kilpailussa. Koulutus nähdään puolestaan avaimena, jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevina vuosina. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten keskeiset poliittiset vaikuttajat ja heidän puolueensa suhtautuvat näihin teemoihin vuonna 2026.
Elina Valtonen ja kansainvälinen markkinatalous
Elina Valtonen edustaa Kokoomuksen kansainvälistä ja talousliberaalia siipeä. Hän painottaa jatkuvasti markkinatalouden merkitystä ja yrittäjien vapautta toimia ilman turhaa sääntelyä. Valtonen näkee, että Suomen on oltava houkutteleva kohde sekä kotimaisille että ulkomaisille investoinneille. Hänen mukaansa verotuksen on oltava kannustavaa, jotta riskiä ottava yrittäjä saa ansaitsemansa palkinnon.
Kokoomus on asettanut tavoitteeksi nostaa työllisyysasteen historiallisen korkealle tasolle. Puolue ajaa voimakkaasti työn verotuksen keventämistä, jotta jokaisesta työtunnista jäisi enemmän käteen. Valtonen korostaa usein, että kestävä hyvinvointi voidaan rakentaa vain työn ja yrittäjyyden varaan. Hänen linjansa mukaan julkisia menoja on karsittava, jotta talous saadaan takaisin tasapainoon ja kasvu-uralle.
Kansainvälisyys on Valtosen politiikan ytimessä myös yrittäjyyden näkökulmasta. Suomen on oltava aktiivinen toimija Euroopan unionissa ja globaaleilla markkinoilla. Osaajien houkutteleminen ulkomailta on välttämätöntä, jotta suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä. Valtonen uskoo, että avoimuus ja kilpailukyky ovat parhaita lääkkeitä Suomen talouden haasteisiin.
Anders Adlercreutz ja osaamisen silta
Anders Adlercreutz on RKP:n puheenjohtaja ja istuva opetusministeri vuonna 2026. Hän näkee koulutuksen ja yrittäjyyden välillä vahvan yhteyden, jota on vaalittava huolella. Adlercreutz on tuonut politiikkaan keskustelevan ja siltoja rakentavan otteen. Hänen mukaansa peruskoulun on tarjottava jokaiselle nuorelle riittävät eväät joko jatko-opintoihin tai työelämään.
Opetusministerinä Adlercreutz on ajanut niin sanottua osaamistakuuta, jolla varmistetaan tasalaatuinen opetus koko maassa. Hän on myös herättänyt keskustelua koulujen kesälomien siirtämisestä myöhäisemmäksi matkailuyrittäjien tukemiseksi. Tämä ehdotus on saanut kiitosta erityisesti matkailualalta, joka toivoo sesongin pidentämistä. Adlercreutz uskoo, että joustavuus koulujärjestelmässä palvelee sekä oppilaita että elinkeinoelämää.
RKP:n linja painottaa kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta voimavarana. Kaksikielisyys ja vahva sivistyspohja nähdään kilpailuetuina kansainvälisessä yrittäjyydessä. Adlercreutz korostaa, että koulu on paikka, jossa luodaan tulevaisuudenuskoa ja yrittäjämäistä asennetta. Hänen mielestään jokaisen oppilaan hyvinvointi on edellytys sille, että voimme saada uusia innovaatioita ja kasvua.
Antti Kaikkonen ja maltillinen kasvu
Antti Kaikkonen luotsaa Keskustaa kohti maltillista ja alueellisesti kattavaa kasvupolitiikkaa. Hän korostaa, että Suomen nousu ei voi perustua pelkkään säästämiseen tai velanottoon. Kasvun on oltava tasapainoista ja sen on hyödytettävä koko Suomea Hangosta Utsjoelle. Kaikkonen näkee yrittäjyyden olevan maaseudun ja maakuntien elinvoiman perusedellytys.
Keskustan ohjelma vuonna 2026 keskittyy erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Kaikkonen haluaa helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja vähentää yrittämisen riskejä. Hän puhuu usein ”työstä, turvasta ja tulevaisuudenuskosta” keskeisinä teemoina. Puolueen tavoitteena on luoda vakaa toimintaympäristö, jossa yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata uutta väkeä.
Koulutuksessa Kaikkonen painottaa ammatillisen koulutuksen merkitystä ja sen linkitystä paikalliseen elinkeinoelämään. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on yksi Keskustan kärkitavoitteista. On tärkeää, että nuoret löytävät töitä omilta kotiseuduiltaan valmistumisen jälkeen. Kaikkosen mukaan vahva kotimainen yrittäjyys on myös huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kysymys.
Harry Harkimo ja suora puhe kasvusta
Harry Harkimo tunnetaan Liike Nytin keulakuvana ja suorasanaisena talouden uudistajana. Hän kritisoi voimakkaasti perinteisten puolueiden tapaa hoitaa maan taloutta. Harkimon mukaan Suomi tarvitsee ”kasvupillereitä” ja rohkeita rakennemuutoksia, jotta pärjäämme. Hän vaatii byrokratian karsimista ja päätöksenteon tehostamista asiantuntijatiedon pohjalta.
Liike Nyt ajaa politiikkaa, jossa yrittämisen kannattavuus on aina etusijalla. Harkimo näkee, että julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja se syö eväät yksityiseltä kasvulta. Hän haluaa uudistaa verotuksen siten, että se palkitsee menestyksestä ja kasvusta. Suomi ei saa Harkimon mukaan ”säästää itseään hengiltä”, vaan on löydettävä keinot vaurastumiseen.
Koulutusjärjestelmän osalta Harkimo vaatii parempaa vastaavuutta työmarkkinoiden tarpeisiin. Hän kyseenalaistaa nykyiset koulutusmäärät tietyillä aloilla ja haluaa painottaa teknologiaa ja innovaatioita. Harkimon mielestä nuorille on opetettava talouden peruslainalaisuuksia jo peruskoulussa. Yrittäjähenkisyys ja itsensä työllistäminen pitäisi olla varteenotettavia vaihtoehtoja kaikille valmistuville.
Koulutustavoitteet ja todellisuus 2026
Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2026 näyttää kuitenkin siltä, että tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii valtavia ponnisteluja. Tuoreimmat analyysit osoittavat, että nykyisellä kehityksellä jäämme tästä tavoitteesta huomattavasti. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua koulutuksen laadusta ja resursseista kaikilla tasoilla.
Yrittäjät ovat huolissaan siitä, riittääkö osaavaa työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Erityisesti tekniikan ja terveydenhuollon aloilla on huutava pula ammattilaisista. Poliittiset päättäjät etsivät keinoja helpottaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja nopeuttaa työperäistä maahanmuuttoa. Sivistysala ry on muistuttanut, että koulutussäästöt ovat ristiriidassa kasvutavoitteiden kanssa.
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää nopeasti, mikä asettaa uusia vaatimuksia jatkuvalle oppimiselle. Yrittäjien on pystyttävä päivittämään osaamistaan koko uransa ajan pysyäkseen kilpailukykyisinä. Valtio on panostanut jatkuvan oppimisen palveluihin, mutta resurssit ovat edelleen tiukilla. Tulevina vuosina ratkaistaan, pystyykö Suomi kääntämään koulutustason laskun ja saavuttamaan uutta kasvua osaamisen kautta.
Yhteenveto politiikan ja yrittäjyyden solmukohdista
Vuoden 2026 poliittinen kenttä on jakautunut näkemyksissään, mutta yrittäjyyden arvostus on laajaa. Kokoomus ja Liike Nyt painottavat markkinaehtoisuutta ja sääntelyn purkamista. RKP ja Keskusta tuovat keskusteluun mukaan sivistys- ja aluepoliittiset näkökulmat. Kaikki kuitenkin myöntävät, että ilman menestyviä yrityksiä Suomen hyvinvointipalvelut ovat vaarassa.
Tulevat eduskuntavaalit vuonna 2027 häämöttävät jo horisontissa, mikä kiristää puolueiden välistä kilpailua. Talouskasvu ja koulutuksen taso tulevat olemaan vaalien keskeisimpiä teemoja. Yrittäjät seuraavat tarkasti, kuka lupaa vakautta ja kuka rohkeita uudistuksia. Suomen on löydettävä tasapaino julkisen talouden sopeuttamisen ja kasvua tukevien investointien välillä.
Ohjeita yrittäjälle vuodelle 2026
- Seuraa aktiivisesti koulutuspoliittisia linjauksia ja hyödynnä oppisopimusmahdollisuuksia.
- Verkostoidu kansainvälisesti ja etsi kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta.
- Panosta henkilöstön jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, erityisesti tekoälyn hyödyntämisessä.
- Osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuo esiin yrityksesi arjen haasteita päättäjille.
- Valmistaudu sääntelyn muutoksiin seuraamalla eri puolueiden talousohjelmia vaalien lähestyessä.
